Category: Sijoittaminen


Epävarma talous ja sijoitusstrategia

sijoitusstrategia

Edellisessä koronavirusta ja sijoitusstrategiaani käsittelevässä artikkelissani pohdiskelin, mitä sillä hetkellä haluaisin tehdä sijoitusteni suhteen. Mietin, laittaisinko lisää rahaa pörssiin vai säästäisinkö sijoitusasuntoon. Tulin päätökseen, että säästän seuraavaan merkittävän osan seuraavaan sijoitusasuntoon. En siksi, että osakesijoittaminen olisi välttämättä erityyisen huono idea, ainahan mahdollisuuksia löytyy. Tai melkein aina. Kaikenkaikkiaan kuitenkin uskon siihen, että nyt osakemarkkinoilla on normaalia enemmän riskiä. Päällimmäinen syyni oli kuitenkin se, että tulin varanneeksi erään ensi vuoden puolella valmistuvan sijoitusasuntokohteen, joka sitoo pääomiani melkolailla seuraavan vuoden ajan.

Osakesijoittaja suunnistaa nyt sankassa sumussa

Minua on jäänyt harmittamaan entistä enemmän se tosiasia, ettei minulla ollut maaliskuun pudotuksen sattuessa riittävästi rahaa hyödyntää ostopaikkoja ja sijoitusstrategiaani pörssin puolella. Onneksi sain kuitenkin hieman rahaa raavittua kasaan, jotka sijoitin Sampoon ja Nesteeseen. Ne ovatkin osakesäästötilin puolella menneet hyvin. Incap tosin on laskenut kymmenisen prosenttia, joten se ei mennyt aivan nappiin. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin positiivinen. Toki myös Incapin pitkän aikavälin näkymät ovat positiivispainotteiset, kunhan koronaviruksen takia ei ajauduta pitkittyneeseen 1930-luvun laman kaltaiseen tilaan. Mahdollisuudet tuohonkin ovat toki täysin olemassa.

Näkymät loppuvuoteen ja lähitulevaisuuteen ovat niin utuisia, että pohdin millaisia muutoksia salkussani kannattaisi tehdä riskin alentamiseksi. Mikäli markkinoiden odotukset ripeästä elpymisestä ja koronavirustilanteen helpottamisesta ja yritysten tuloksenteon parantumisesta eivät lunastu vuoteen 2021 mennessä, voi osakemarkkinoille taas tulla rytinää. Puoltaako mikään edes tällä hetkellä noin ripeää talouden elpymistä? Osakekurssit ovat nousseet jo 2019 alkuvuoden tasoille, vaikka talouden yllä on todella synkkiä pilviä. Ehkä paras sijoitusstrategia juuri nyt olisikin varovaisuus.

Oma salkkuni – sijoitusstrategia pääpiirteissään ennallaan

Edellisen artikkelin jälkeen pudotin CapManin painoa vähän järkevämmäksi. CapMan oli ennen tätä koko osakesijoituksiini nähden naurettavan suurella, n. 34 % painolla. Toisaalta, kaikkien suorien osakesijoitusteni paino kaikki sijoitukset mukaanluettuna (rahastot ja ETF:t) on vain n. 40 %. Vähensin CapMania kuitenkin nyt n. 14 %:iin. 

Tiedostan, että nyt ei ole paras paikka myydä, kun kurssi oli maaliskuussa parhaimmillaan n. 2,6 € tuntumassa ja nyt se on tasolla 1,78 €. Pudotusta on tullut reippaat 30 %. Yleisin sijoitusvirhehän on myydä pohjalla ja ostaa kalliilla takaisin. Syyni myyntiin onkin se, etten näe järkevänä etenkään tässä taloustilanteessa pitää CapMania (tai mitään muutakaan osaketta) noin suurella painolla. Turvallisin ja järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa olisi jättää rahat käteiseksi ja seurata virus- ja taloustilanteen kehittymistä mahdollisia ostopaikkoja odotellen. Sijoitusstrategiani onkin edelleen aiemman artikkelini mukainen:

  • Mahdollisimman korkea omavaraisuusaste (mielellään yli 60 %)
  • Matala tai negatiivinen nettovelkaantumisaste
  • Hyvä oman pääoman tuotto (mielellään yli 20 %)
  • Kasvava liikevaihto (useiden yritysten liikevaihto tosin todennäköisesti laskee koronaviruksen  myötä)
  • Vakaa tulos (sama kuin edellisessä)

Tämä ei kuitenkaan ole missään nimessä kattava tapa analysoida yrityksiä sijoituskohteina, joten seurailen analyytikkokommentteja ja raportteja edelleen omien kriteerieni ohella.

Sijoittaisinko Olviin?

Mielenkiintoni kohdistuu tällä hetkellä lähinnä Olvin ja Fortumin osakkeisiin, sillä Sampoa tai Nestettä en hajautuksellisista syistä tässä tilanteessa halua enää lisätä.

Olvin liikevaihto ja liikevoitto Q1/2020 on kasvanut suhteessa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja kannattavuus on vahva. Olvi täyttää myös nuo yllä mainitut ”Tavissijoittajan kriteerit” kirkkaasti. Toki koronavirus voi uuden tautiallon ilmetessä hankaloittaa esim. raaka-aineiden toimituksia, jolla olisi vaikutusta tulokseen, kuten Q1-osavuosikatsauksessakin mainitaan. Olvin osake on tällä hetkellä 19.5.2020 jotakuinkin kaikkien aikojen huipuissaan, mikä puoltaisi varovaisuutta. Osake vaikuttaa muutenkin kalliilta, vaikka nettovelattomuus yhdistettynä hyvään oman pääoman tuottoon ja liikevaihdon kasvuun onkin vahva yhdistelmä. Toisaalta uskon, että Olvin kaltainen yhtiö ei kärsi vallitsevasta tilanteesta niin pahasti kuin muut.  Koska osakeanalyytikkotasoni on luokkaa tavissijoittaja, yrityksen arvon tai osakkeen nousuvaran ja liiketoiminnan kehityksen arvioiminen yhtiön numeroiden kautta ei minulta onnistu enkä lähde sitä sen enempää pohtimaan. Menestyksekäs osakesijoittaminen täysin omin avuin vaatisi melkolailla perehtymistä.

… vai Fortumiin?

Fortumin osake vaikuttaa tällä hetkellä olevan sijoittajien kovassa suosiossa. Inderesin kaikille katseltavissa oleva video Fortumin halpa osake ei ole vailla riskejä summannee Fortumin sijoituksena tällä hetkellä hyvin. Tämän videon pointit omassa ajattelussani kallistavat sijoitusmielessä enemmän Olvin suuntaan, sillä pakko myöntää että yrityksen liiketoiminnan ymmärtämisen kanssa Fortumin kohdalla mennään omalta osaltani vielä heikommilla jäillä. Siihen varmaan kuuluu muutakin kuin sähkön myynti.

Eräs sijoitusviisas tapaa neuvoa olemaan sijoittamatta sellaiseen, mitä et ymmärrä.

Jos noudatan noita aiemmin mainitsemiani kriteerejä, Fortum ei niitä täyttäisi esim. nettovelattomuuden ja omavaraisuusasteen osalta. Jos joku on jaksanut lukea tekstiä tänne asti, katson noita tietoja siis Kauppalehden sivuilta. Tietenkään nuo kriteerit eivät välttämättä sovellukaan täysin Fortumiin siinä mielessä, että mm. taannoiset Uniper-kaupat vaikuttavat tilanteeseen merkittävästi, kuten videollakin sanottiin. Toisaalta, Inderesin näkemyksen mukaan markkinat hinnoittelevat Fortumille liikaa riskiä, eli osake on liian varovaisesti hinnoiteltu.

Parin päivän pohdinnan jälkeen tulin loppupäätelmään, että Olvi on liian kallis. Olvia olisi saanut aiemmin 35 € tasolta, hinnan nyt ollessa 41 €. Eihän euromääräinen hinta toki myöskään vielä kerro siitä, onko osake kallis vai halpa, mutta ovathan Olvin arvostuskertoimetkin melko korkeat. Toki niinhän ne laadukkalla yhtiöllä useimmiten ovatkin. Sen siitä saa, kun seuraa markkinoita vain ajoittain – taas oltiin myöhässä ja hyvää laatua olisi saanut huomattavalla alennuksella. Aktiivinen osakesijoittaminen vaatisi juuri sitä – aktiivisuutta.

Joku ehkä saattoi huomata, että pohdintani tekstin loppupuolella on melkolailla ristiriidassa oman strategiani kanssa, mutta tässä vaiheessa luotan kyllä mielummin ammattilaisten arvioon Fortumista kuin omaan arviooni Olvista (tai Fortumista). Tulen siis mitä todennäköisimmin ostamaan Fortumia lähipäivinä.

Tämähän vaan kertoo siitä, että sijoitusopiskelua on vielä paljon edessä. Sijoitusstrategiatkin elävät ja muuttuvat sitä mukaa kun oppii uutta.

Sijoitusstrategia vs COVID-19

sijoitusstrategia
koronavirus

Mikä on sijoitusstrategiani, kun pörssikurssit sakkaavat koronaviruksen takia ja talouden yllä vaikuttaa olevan pelkkiä mustia pilviä? Rahastoihin ja ETF:iin aion jatkaa kuukausisäästämistä vaikka maailman loppuun asti, se ei tule muuttumaan. Tai ainakin siihen asti, kun joskus jään eläkkeelle. Joten puhutaanpa taas hieman osakesijoituksista.

Omat sijoitukseni

Peruutellaan ajassa hieman taaksepäin koronaviruspaniikkia edeltävään aikaan. Yksi vaihtoehto olisi ollut myydä suorat osakeomistukset arvo-osuustililtäni, kun markkinoilla alkoi näkyä paniikin merkkejä ja koronavirus alkoi levitä Kiinan ulkopuolelle. Tätä en kuitenkaan halunnut verotuksellisista syistä tehdä, sillä valtaosa suorista osakesijoituksistani on juurikin arvo-osuustilin puolella. Näiden sijoitusten myyminen arvo-osuustililtä olisi realisoinut 30 %:n pääomatuloveron, joten annoin homman olla. Nythän nuo omistukset ovat toki reippaasti pakkasella, joten jälkikäteen viisasteltuna varmaan olisi ollut parempi myydä kaikki ja kärkkyä ostopaikkoja myöhemmin – en myymättä jättämisessäkään mitään ainakaan voittanut. Toki uskon edelleen näihin yrityksiin, joihin olen sijoittanut. Mahdollisesti lisäilen sijoituksiani niihin lähitulevaisuudessa. Toisaalta pyrin myös siihen, että kaikenlainen höntyily olisi mahdollisimman vähäisessä roolissa sijoitusstrategiassani.

Arvo-osuustililtäni löytyy tällä hetkellä CapManin, Sampon, eQ:n ja Incapin osakkeita. Lisäksi minulla on todella pieni määrä Nordeaa, jonka sain Sampon maksaessa osan osingostaan Nordean osakkeina. Nordean määrän voisin sanoa olevan niin pieni, että kaupankänytikulun osuus myydessä vastaisi useiden vuosien pörssin keskimääräistä tuotto-odotusta, joten jääköön se salkkuun pyörimään.

Kurssilaskun hyödyntäminen vai sijoitusasunto?

Avasin toki osakesäästötilin Nordnetiin heti vuoden alusta, mutta en ole pystynyt ratkeamaan säästöjeni kanssa niin moneen suuntaan, että olisin saanut kuukausisäästämisen ja sijoitusasuntosäästämisen ohella vielä osakesijoituksiin irrotettua riittävästi rahaa. Seuraavaa sijoitusasuntoa varten minulla toki on jonkin verran sukan varressa. Ehkäpä joudun tekemään päätöksen tuuppaanko sijoitusasuntoon tarkoitetut säästöt pörssiin ja lykkään seuraavan asunnon hankintaa, vai jätänkö pörssilaskun mahdollisuuden hyödyntämättä. Se on hankala valinta, jota en haluaisi edes tehdä. Tällaisia tilaisuuksia ei pörssissäkään tule vastaan ihan joka päivä – jää nähtäväksi mihin valintaan päädyn. Toisaalta, on maailmassa joku joskus varmaankin ikävämpiäkin päätöksiä joutunut miettimään, joten tämä lienee lähinnä positiivinen ongelma.

Lisäksi myin pari tappiollista sijoitusta vuoden 2019 lopussa osittain verotuksellisista syistä ja osittain siksi, että uskoin löytäväni parempia kohteita niille hiluille osakesäästötilin puolella. Tällä hetkellä osakesäästötililläni on vain Nesteen osakkeita, jotka ostin noilla em. hiluilla. Tavoitteeni olisikin lisätä osakesijotuiksia osakesäästötilin puolella, jotta saisi korkoa korolle -lumipallon pyörimään tehokkaasti niidenkin osalta. Osakesäästötilillä ei nimittäin tarvitse maksaa veroja sijoitusten myynneistä tai sinne maksetuista osingoista, ellet nosta rahoja ulos tililtä. Kenties koronavirus tarjosi siihen juuri oivan tilaisuuden?

Avaa osakesäästötili Nordnetissa tästä!

Millaisella sijoitusstrategialla aion lähteä liikkeelle?

Olen miettinyt sijoittavani sopivaksi katsomanani hetkenä sellaisiin yhtiöihin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit tai tunnusluvut:

  • Mahdollisimman korkea omavaraisuusaste (mielellään yli 60 %)
  • Matala tai negatiivinen nettovelkaantumisaste
  • Hyvä oman pääoman tuotto (mielellään yli 20 %)
  • Kasvava liikevaihto (useiden yritysten liikevaihto tosin todennäköisesti laskee koronaviruksen  myötä)
  • Vakaa tulos (sama kuin edellisessä)

Edellä mainitut kriteerit mukailevat sijoitusstrategiana laatuyhtiösijoittamista, jossa sijoitetaan hyvän kannattavuuden ja vakaan tuloksen yhtiöihin. Erityisesti hyvä oman pääoman tuotto yhdistettynä matalaan nettovelkaantumisasteeseen on mielestäni vahva merkki kannattavuudesta.

Laatuyhtiön hyvät tunnusluvut juontavat juurensa siitä, että niillä on jokin vahvalla pohjalla oleva kilpailuetu. Laatuyhtiöllä on omalla toimialallaan myös joko markkinajohtajuus tai ne ovat oman paikallisen toimialueensa markkinajohtajia (esimerkiksi Suomessa Orion on oman toimialansa markkinajohtaja paikallisesti, muttei globaalisti).

Laatuyhtiöitä harvoin kuitenkaan saa halvalla – laadusta joutuu maksamaan, usein liikaakin. Koronavirus ja yleinen markkinapaniikki saattavat kuitenkin tarjota laatuyhtiöihin hyviä ostopaikkoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos yhtiön tulos ja kannattavuus romahtaa markkinatilanteen johdosta, voi olla täysin oikeutettua että yhtiön osakekurssi tippuu 50 %. Toki tässäkin täytyisi pystyä arvioimaan yrityksen tulevaisuutta. Mikäli yhtiö rullaa taas vuoden päästä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, pitkäjänteisellä sijoitushorisontilla tällaiset paikat voivat tuoda hyviä tilaisuuksia. Ilmeisesti tällainen sijoitusstrategia on myös pitkällä aikavälillä tuottanut markkinaa paremmin.

Tässä vaiheessa tuskin kukaan osaa sanoa varmasti, miten pitkään koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset kestävät ja miten eri yritykset asemoituvat niihin nähden. Monet ainakin tuntuvat mediassa rummuttavan globaalin taantuman alkamista. Voisi ollakin hyvä idea hajauttaa ostoksiaan mahdollisuuksien mukaan ajallisesti hieman pidemmälle aikavälille, esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden aikajaksolle.

Suunnitelmani olisi parhaani mukaan yrittää poimia joukosta niitä yhtiöitä, joiden liiketoiminta ei kärsisi heikentyvästä tilanteesta liiaksi. Tai jos hieman kärsiikin, yritän saada selvyyden onko kurssilasku ollut ylimitoitettu. Täytyy heti tähän todeta, että tässä kohtaa alkaa oma osaamiseni loppua kesken. Aionkin seurata tiiviisti analyytikoiden ja muiden ammattilaisten raportteja ja kommentteja minua kiinnostavista yhtiöistä ja pähkäillä heidän perustelujaan. Seurannassani on tällä hetkellä kourallinen yhtiöitä, mutta toistaiseksi seurailen vielä hetkisen mihin suuntaan markkinoilla ollaan menossa.

Laitetaan tähän nyt pakollisena disclaimerina vielä, että tämä kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia – jokainen on vastuussa itse omista sijoituspäätöksistään.

Pörssikurssit ja koronavirus

koronavirus kurssit

Päätin näköjään hyvän ajankohdan aloittaa sijoitusblogin pitämisen, kun kaikki pörssikurssit ovat heilahtaneet suhteellisen reippaasti viimeisten viikkojen aikana koronaviruspaniikin ja yleisen maailmantalouden näköalattomuuden vuoksi. Koronavirus hämmentää jo ennestään epävarmoja markkinoita – nyt ei ehkä ole se hetki, kun suuret massat ryntäävät pörssiin rahankuvat silmissä. Täytyy kuitenkin todeta, ettei kyse ole pelkästä paniikista. Koronaviruksella on ihan suoria vaikutuksia yritysten toimintaan, kun taas jotkut aiemmat heilahtelut historiassa taaksepäin mentäessä ovat olleet ihan puhdasta markkinoiden ja sijoittaijien panikointia. Niin tai näin, uskon että niin bloggaamisessa kuin sijoittamisessakaan – tärkeintä ei ole ajoittaminen vaan aloittaminen!

Vielä melko tarkalleen kuukausi sitten S&P500-indeksin päätöskurssi teki ennätyslukemat n. 3380 pisteessä. Siitä lähtien on lasketeltu alas jyrkästi. Tätä kirjoittaessa samainen indeksi on n. 2500 pisteessä. Pudostusta on siis tullut 26 % kuukauden aikana. Eletään epävarmuuden aikoja. Tuskin kukaan osaa sanoa varmasti, kauanko koronavirus jyllää ja mitkä tulevat olemaan sen suorat taloudelliset vaikutukset ja kauanko noista vaikutuksista toipuminen kestää.

Koronavirus ja sen vaikutus omaan salkkuuni

Koska markkinat menevät yleensä lyhyellä aikavälillä enemmän tai vähemmän käsi kädessä Suomessa ja ulkomailla, on koronavirus näkynyt myös omassa salkussani. Parhaimmillaan sijoitussalkkuni oli kokonaisuudessaan yksittäiset osakkeet sekä rahastot yhteenlaskettuna n. 30 % plussalla sijoittamisen aloittamisesta eli jostain vuoden 2016 lopusta alkaen. Vuoden 2019 ja vuoden 2020 alun nousu on ollut poikkeuksellisen railakasta, eikä omalla sijoitusosaamisellani ole siihen juuri mitään osaa tai arpaa. Lähestulkoon kaikki osakkeet ovat nousseet yleisen markkinan mukana.

Nyt salkkuni on n. 10 % miinuksella – vähemmän kuin indeksit ovat laskeneet samana aikana. Tosin siinäkään syynä ei ole oma sijoitusosaamiseni vaan se, että olen vain sattunut ostamaan erästä osaketta hyvin matalalla hinnalla ja se on noussut viimeisten kolmen vuoden aikana lähes 100 % ennen viimeaikaisia laskuja – ja kaiken lisäksi olen vastoin kaikkia sijoitussuosituksia ylipainottanut tuota osaketta omassa salkussani rajusti. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) tuon osakkeen paino osakesalkussani oli n. 30 – 40 % ennen viimeisten viikkojen pudotuksia. Tämä on kuitenkin ollut minulta tietoinen riski. Toki kokonaiskuvassa paino ei ole noin suuri, kun lasketaan rahastot ja ETF:t mukaan, ja suuri osa tuosta ylipainostakin on kurssinousua. Tämä onkin oikeastaan ainoa syy sille, miksi olen uskaltanut painottaa yhtä osaketta näin paljon.

Yleinen suositus yksittäisen osakkeen enimmäispainoksi salkussa on 10 %, jotta yksittäisen yrityksen riski salkun arvon kehitykselle ei korostu liikaa. Vaikka osakesalkussasi olisi 100 osaketta, jos yhden paino on 50 % on hajautus melkoisen huono. Sanottakoon tähän vielä sekin, että aiemmin erään toisen osakkeen kanssa minulla ei käynyt ihan yhtä hyvä tuuri. Onneksi en ollut ylipainottanut sitä.

En ole kuitenkaan tässä myllerryksessä lähtenyt myymään mitään, oikeastaan osakkeiden kohdalla kärkyn ennemminkin ostopaikkoja. Kunhan vielä perehtyisi hieman enemmän että mihin tässä tilanteessa uskaltaa sijoittaa, vai odottaako vielä tilanteen kehittymistä. Mielestäni rahastojen ja ETF:ien kohdalla olisi houkuttavaa lisätä panoksia nyt laskeneisiin kursseihin.

Kannattaako nyt aloittaa sijoittaminen?

Tämä on hankala kysymys vastata jo itsessään, mutta sanoisin että ainakin osakkeita valitessa kannattaa olla varovainen ja tietää mitä tekee – toisiin yrityksiin tämänkaltaiset kriisit saattavat vaikuttaa huomattavasti voimakkaammin kuin toisiin. Inderes kirjoitti juuri tänään, että koronavirus iskee voimalla matkailu- ja ravintola-alaan. Sinänsä ei kovin yllättävää, kun matkustamista rajoitetaan nyt aika rankalla kädellä. Toisaalta on myös yrityksiä, jotka voivat hyötyä tällaisesta tilanteesta ja tarjota kärsivälliselle sijoittajalle mahdollisuuksia.

Mikäli harkitset kuukausisäästämistä rahastoihin tai ETF:iin, voi tosiaan olla hyvä idea alkaa keräämään kassaa samalla seuraten mihin suuntaan taloudessa mennään – jatkuuko lasku vai tasoittuuko tilanne lähitulevaisuudessa. Talouden kannalta nyt on ilmassa paljon muitakin epävarmuustekijöitä koronaviruksen lisäksi ja osa onkin sitä mieltä, että koronavirus voi olla seuraavan suuremman osakemarkkinan korjausliikkeen laukaiseva tekijä. Vaikka onhan tämäkin korjaus jo ainakin nopeuteensa nähden suurin sitten vuoden 1987. Mutta sehän kuuluu asiaan.

Mielestäni sijoittamisen aloittaminen kannattaa lähtökohtaisesti aina, kunhan horisontti on riittävän pitkä. Voi olla ettei täydellistä ajankohtaa tule koskaan ja sitä vain haaveilee sijoittamisen aloittamisesta vielä viiden vuodenkin päästä.

Next page →