Kategoria: Osakesijoittaminen


Epävarma talous ja sijoitusstrategia

sijoitusstrategia

Edellisessä koronavirusta ja sijoitusstrategiaani käsittelevässä artikkelissani pohdiskelin, mitä sillä hetkellä haluaisin tehdä sijoitusteni suhteen. Mietin, laittaisinko lisää rahaa pörssiin vai säästäisinkö sijoitusasuntoon. Tulin päätökseen, että säästän seuraavaan merkittävän osan seuraavaan sijoitusasuntoon. En siksi, että osakesijoittaminen olisi välttämättä erityyisen huono idea, ainahan mahdollisuuksia löytyy. Tai melkein aina. Kaikenkaikkiaan kuitenkin uskon siihen, että nyt osakemarkkinoilla on normaalia enemmän riskiä. Päällimmäinen syyni oli kuitenkin se, että tulin varanneeksi erään ensi vuoden puolella valmistuvan sijoitusasuntokohteen, joka sitoo pääomiani melkolailla seuraavan vuoden ajan.

Osakesijoittaja suunnistaa nyt sankassa sumussa

Minua on jäänyt harmittamaan entistä enemmän se tosiasia, ettei minulla ollut maaliskuun pudotuksen sattuessa riittävästi rahaa hyödyntää ostopaikkoja ja sijoitusstrategiaani pörssin puolella. Onneksi sain kuitenkin hieman rahaa raavittua kasaan, jotka sijoitin Sampoon ja Nesteeseen. Ne ovatkin osakesäästötilin puolella menneet hyvin. Incap tosin on laskenut kymmenisen prosenttia, joten se ei mennyt aivan nappiin. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin positiivinen. Toki myös Incapin pitkän aikavälin näkymät ovat positiivispainotteiset, kunhan koronaviruksen takia ei ajauduta pitkittyneeseen 1930-luvun laman kaltaiseen tilaan. Mahdollisuudet tuohonkin ovat toki täysin olemassa.

Näkymät loppuvuoteen ja lähitulevaisuuteen ovat niin utuisia, että pohdin millaisia muutoksia salkussani kannattaisi tehdä riskin alentamiseksi. Mikäli markkinoiden odotukset ripeästä elpymisestä ja koronavirustilanteen helpottamisesta ja yritysten tuloksenteon parantumisesta eivät lunastu vuoteen 2021 mennessä, voi osakemarkkinoille taas tulla rytinää. Puoltaako mikään edes tällä hetkellä noin ripeää talouden elpymistä? Osakekurssit ovat nousseet jo 2019 alkuvuoden tasoille, vaikka talouden yllä on todella synkkiä pilviä. Ehkä paras sijoitusstrategia juuri nyt olisikin varovaisuus.

Oma salkkuni – sijoitusstrategia pääpiirteissään ennallaan

Edellisen artikkelin jälkeen pudotin CapManin painoa vähän järkevämmäksi. CapMan oli ennen tätä koko osakesijoituksiini nähden naurettavan suurella, n. 34 % painolla. Toisaalta, kaikkien suorien osakesijoitusteni paino kaikki sijoitukset mukaanluettuna (rahastot ja ETF:t) on vain n. 40 %. Vähensin CapMania kuitenkin nyt n. 14 %:iin. 

Tiedostan, että nyt ei ole paras paikka myydä, kun kurssi oli maaliskuussa parhaimmillaan n. 2,6 € tuntumassa ja nyt se on tasolla 1,78 €. Pudotusta on tullut reippaat 30 %. Yleisin sijoitusvirhehän on myydä pohjalla ja ostaa kalliilla takaisin. Syyni myyntiin onkin se, etten näe järkevänä etenkään tässä taloustilanteessa pitää CapMania (tai mitään muutakaan osaketta) noin suurella painolla. Turvallisin ja järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa olisi jättää rahat käteiseksi ja seurata virus- ja taloustilanteen kehittymistä mahdollisia ostopaikkoja odotellen. Sijoitusstrategiani onkin edelleen aiemman artikkelini mukainen:

  • Mahdollisimman korkea omavaraisuusaste (mielellään yli 60 %)
  • Matala tai negatiivinen nettovelkaantumisaste
  • Hyvä oman pääoman tuotto (mielellään yli 20 %)
  • Kasvava liikevaihto (useiden yritysten liikevaihto tosin todennäköisesti laskee koronaviruksen  myötä)
  • Vakaa tulos (sama kuin edellisessä)

Tämä ei kuitenkaan ole missään nimessä kattava tapa analysoida yrityksiä sijoituskohteina, joten seurailen analyytikkokommentteja ja raportteja edelleen omien kriteerieni ohella.

Sijoittaisinko Olviin?

Mielenkiintoni kohdistuu tällä hetkellä lähinnä Olvin ja Fortumin osakkeisiin, sillä Sampoa tai Nestettä en hajautuksellisista syistä tässä tilanteessa halua enää lisätä.

Olvin liikevaihto ja liikevoitto Q1/2020 on kasvanut suhteessa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja kannattavuus on vahva. Olvi täyttää myös nuo yllä mainitut ”Tavissijoittajan kriteerit” kirkkaasti. Toki koronavirus voi uuden tautiallon ilmetessä hankaloittaa esim. raaka-aineiden toimituksia, jolla olisi vaikutusta tulokseen, kuten Q1-osavuosikatsauksessakin mainitaan. Olvin osake on tällä hetkellä 19.5.2020 jotakuinkin kaikkien aikojen huipuissaan, mikä puoltaisi varovaisuutta. Osake vaikuttaa muutenkin kalliilta, vaikka nettovelattomuus yhdistettynä hyvään oman pääoman tuottoon ja liikevaihdon kasvuun onkin vahva yhdistelmä. Toisaalta uskon, että Olvin kaltainen yhtiö ei kärsi vallitsevasta tilanteesta niin pahasti kuin muut.  Koska osakeanalyytikkotasoni on luokkaa tavissijoittaja, yrityksen arvon tai osakkeen nousuvaran ja liiketoiminnan kehityksen arvioiminen yhtiön numeroiden kautta ei minulta onnistu enkä lähde sitä sen enempää pohtimaan. Menestyksekäs osakesijoittaminen täysin omin avuin vaatisi melkolailla perehtymistä.

… vai Fortumiin?

Fortumin osake vaikuttaa tällä hetkellä olevan sijoittajien kovassa suosiossa. Inderesin kaikille katseltavissa oleva video Fortumin halpa osake ei ole vailla riskejä summannee Fortumin sijoituksena tällä hetkellä hyvin. Tämän videon pointit omassa ajattelussani kallistavat sijoitusmielessä enemmän Olvin suuntaan, sillä pakko myöntää että yrityksen liiketoiminnan ymmärtämisen kanssa Fortumin kohdalla mennään omalta osaltani vielä heikommilla jäillä. Siihen varmaan kuuluu muutakin kuin sähkön myynti.

Eräs sijoitusviisas tapaa neuvoa olemaan sijoittamatta sellaiseen, mitä et ymmärrä.

Jos noudatan noita aiemmin mainitsemiani kriteerejä, Fortum ei niitä täyttäisi esim. nettovelattomuuden ja omavaraisuusasteen osalta. Jos joku on jaksanut lukea tekstiä tänne asti, katson noita tietoja siis Kauppalehden sivuilta. Tietenkään nuo kriteerit eivät välttämättä sovellukaan täysin Fortumiin siinä mielessä, että mm. taannoiset Uniper-kaupat vaikuttavat tilanteeseen merkittävästi, kuten videollakin sanottiin. Toisaalta, Inderesin näkemyksen mukaan markkinat hinnoittelevat Fortumille liikaa riskiä, eli osake on liian varovaisesti hinnoiteltu.

Parin päivän pohdinnan jälkeen tulin loppupäätelmään, että Olvi on liian kallis. Olvia olisi saanut aiemmin 35 € tasolta, hinnan nyt ollessa 41 €. Eihän euromääräinen hinta toki myöskään vielä kerro siitä, onko osake kallis vai halpa, mutta ovathan Olvin arvostuskertoimetkin melko korkeat. Toki niinhän ne laadukkalla yhtiöllä useimmiten ovatkin. Sen siitä saa, kun seuraa markkinoita vain ajoittain – taas oltiin myöhässä ja hyvää laatua olisi saanut huomattavalla alennuksella. Aktiivinen osakesijoittaminen vaatisi juuri sitä – aktiivisuutta.

Joku ehkä saattoi huomata, että pohdintani tekstin loppupuolella on melkolailla ristiriidassa oman strategiani kanssa, mutta tässä vaiheessa luotan kyllä mielummin ammattilaisten arvioon Fortumista kuin omaan arviooni Olvista (tai Fortumista). Tulen siis mitä todennäköisimmin ostamaan Fortumia lähipäivinä.

Tämähän vaan kertoo siitä, että sijoitusopiskelua on vielä paljon edessä. Sijoitusstrategiatkin elävät ja muuttuvat sitä mukaa kun oppii uutta.

Sijoitusstrategia vs COVID-19

sijoitusstrategia
koronavirus

Mikä on sijoitusstrategiani, kun pörssikurssit sakkaavat koronaviruksen takia ja talouden yllä vaikuttaa olevan pelkkiä mustia pilviä? Rahastoihin ja ETF:iin aion jatkaa kuukausisäästämistä vaikka maailman loppuun asti, se ei tule muuttumaan. Tai ainakin siihen asti, kun joskus jään eläkkeelle. Joten puhutaanpa taas hieman osakesijoituksista.

Omat sijoitukseni

Peruutellaan ajassa hieman taaksepäin koronaviruspaniikkia edeltävään aikaan. Yksi vaihtoehto olisi ollut myydä suorat osakeomistukset arvo-osuustililtäni, kun markkinoilla alkoi näkyä paniikin merkkejä ja koronavirus alkoi levitä Kiinan ulkopuolelle. Tätä en kuitenkaan halunnut verotuksellisista syistä tehdä, sillä valtaosa suorista osakesijoituksistani on juurikin arvo-osuustilin puolella. Näiden sijoitusten myyminen arvo-osuustililtä olisi realisoinut 30 %:n pääomatuloveron, joten annoin homman olla. Nythän nuo omistukset ovat toki reippaasti pakkasella, joten jälkikäteen viisasteltuna varmaan olisi ollut parempi myydä kaikki ja kärkkyä ostopaikkoja myöhemmin – en myymättä jättämisessäkään mitään ainakaan voittanut. Toki uskon edelleen näihin yrityksiin, joihin olen sijoittanut. Mahdollisesti lisäilen sijoituksiani niihin lähitulevaisuudessa. Toisaalta pyrin myös siihen, että kaikenlainen höntyily olisi mahdollisimman vähäisessä roolissa sijoitusstrategiassani.

Arvo-osuustililtäni löytyy tällä hetkellä CapManin, Sampon, eQ:n ja Incapin osakkeita. Lisäksi minulla on todella pieni määrä Nordeaa, jonka sain Sampon maksaessa osan osingostaan Nordean osakkeina. Nordean määrän voisin sanoa olevan niin pieni, että kaupankänytikulun osuus myydessä vastaisi useiden vuosien pörssin keskimääräistä tuotto-odotusta, joten jääköön se salkkuun pyörimään.

Kurssilaskun hyödyntäminen vai sijoitusasunto?

Avasin toki osakesäästötilin Nordnetiin heti vuoden alusta, mutta en ole pystynyt ratkeamaan säästöjeni kanssa niin moneen suuntaan, että olisin saanut kuukausisäästämisen ja sijoitusasuntosäästämisen ohella vielä osakesijoituksiin irrotettua riittävästi rahaa. Seuraavaa sijoitusasuntoa varten minulla toki on jonkin verran sukan varressa. Ehkäpä joudun tekemään päätöksen tuuppaanko sijoitusasuntoon tarkoitetut säästöt pörssiin ja lykkään seuraavan asunnon hankintaa, vai jätänkö pörssilaskun mahdollisuuden hyödyntämättä. Se on hankala valinta, jota en haluaisi edes tehdä. Tällaisia tilaisuuksia ei pörssissäkään tule vastaan ihan joka päivä – jää nähtäväksi mihin valintaan päädyn. Toisaalta, on maailmassa joku joskus varmaankin ikävämpiäkin päätöksiä joutunut miettimään, joten tämä lienee lähinnä positiivinen ongelma.

Lisäksi myin pari tappiollista sijoitusta vuoden 2019 lopussa osittain verotuksellisista syistä ja osittain siksi, että uskoin löytäväni parempia kohteita niille hiluille osakesäästötilin puolella. Tällä hetkellä osakesäästötililläni on vain Nesteen osakkeita, jotka ostin noilla em. hiluilla. Tavoitteeni olisikin lisätä osakesijotuiksia osakesäästötilin puolella, jotta saisi korkoa korolle -lumipallon pyörimään tehokkaasti niidenkin osalta. Osakesäästötilillä ei nimittäin tarvitse maksaa veroja sijoitusten myynneistä tai sinne maksetuista osingoista, ellet nosta rahoja ulos tililtä. Kenties koronavirus tarjosi siihen juuri oivan tilaisuuden?

Avaa osakesäästötili Nordnetissa tästä!

Millaisella sijoitusstrategialla aion lähteä liikkeelle?

Olen miettinyt sijoittavani sopivaksi katsomanani hetkenä sellaisiin yhtiöihin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit tai tunnusluvut:

  • Mahdollisimman korkea omavaraisuusaste (mielellään yli 60 %)
  • Matala tai negatiivinen nettovelkaantumisaste
  • Hyvä oman pääoman tuotto (mielellään yli 20 %)
  • Kasvava liikevaihto (useiden yritysten liikevaihto tosin todennäköisesti laskee koronaviruksen  myötä)
  • Vakaa tulos (sama kuin edellisessä)

Edellä mainitut kriteerit mukailevat sijoitusstrategiana laatuyhtiösijoittamista, jossa sijoitetaan hyvän kannattavuuden ja vakaan tuloksen yhtiöihin. Erityisesti hyvä oman pääoman tuotto yhdistettynä matalaan nettovelkaantumisasteeseen on mielestäni vahva merkki kannattavuudesta.

Laatuyhtiön hyvät tunnusluvut juontavat juurensa siitä, että niillä on jokin vahvalla pohjalla oleva kilpailuetu. Laatuyhtiöllä on omalla toimialallaan myös joko markkinajohtajuus tai ne ovat oman paikallisen toimialueensa markkinajohtajia (esimerkiksi Suomessa Orion on oman toimialansa markkinajohtaja paikallisesti, muttei globaalisti).

Laatuyhtiöitä harvoin kuitenkaan saa halvalla – laadusta joutuu maksamaan, usein liikaakin. Koronavirus ja yleinen markkinapaniikki saattavat kuitenkin tarjota laatuyhtiöihin hyviä ostopaikkoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos yhtiön tulos ja kannattavuus romahtaa markkinatilanteen johdosta, voi olla täysin oikeutettua että yhtiön osakekurssi tippuu 50 %. Toki tässäkin täytyisi pystyä arvioimaan yrityksen tulevaisuutta. Mikäli yhtiö rullaa taas vuoden päästä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, pitkäjänteisellä sijoitushorisontilla tällaiset paikat voivat tuoda hyviä tilaisuuksia. Ilmeisesti tällainen sijoitusstrategia on myös pitkällä aikavälillä tuottanut markkinaa paremmin.

Tässä vaiheessa tuskin kukaan osaa sanoa varmasti, miten pitkään koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset kestävät ja miten eri yritykset asemoituvat niihin nähden. Monet ainakin tuntuvat mediassa rummuttavan globaalin taantuman alkamista. Voisi ollakin hyvä idea hajauttaa ostoksiaan mahdollisuuksien mukaan ajallisesti hieman pidemmälle aikavälille, esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden aikajaksolle.

Suunnitelmani olisi parhaani mukaan yrittää poimia joukosta niitä yhtiöitä, joiden liiketoiminta ei kärsisi heikentyvästä tilanteesta liiaksi. Tai jos hieman kärsiikin, yritän saada selvyyden onko kurssilasku ollut ylimitoitettu. Täytyy heti tähän todeta, että tässä kohtaa alkaa oma osaamiseni loppua kesken. Aionkin seurata tiiviisti analyytikoiden ja muiden ammattilaisten raportteja ja kommentteja minua kiinnostavista yhtiöistä ja pähkäillä heidän perustelujaan. Seurannassani on tällä hetkellä kourallinen yhtiöitä, mutta toistaiseksi seurailen vielä hetkisen mihin suuntaan markkinoilla ollaan menossa.

Laitetaan tähän nyt pakollisena disclaimerina vielä, että tämä kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia – jokainen on vastuussa itse omista sijoituspäätöksistään.

Sijoittaminen – miten aloitan? Osa 3 – Osakesijoittaminen

osakesijoittaminen Follow my blog with Bloglovin

Mitä suora osakesijoittaminen on käytännössä?

Suora osakesijoittaminen, tai osakepoiminta on aktiivista sijoittamista siinä mielessä, että suorat osakesijoitukset yksittäisiin yrityksiin vaativat kohtalaisesti perehtymistä sekä yrityksen liiketoimintaan että osakkeen arvostustasoihin – eli kuinka paljon osakkeesta joutuu maksamaan suhteessa sen tuloksentekokykyyn, kannattavuuteen, maksukykyyn yms. Tämä on ns. fundamenttisijoittamista – yrityksen taloudelliset numerot sekä tulevaisuudennäkymät luovat perustan sijoituspäätökselle. Toki trendikäs osaketreidaus on myös (äärimmäisen) aktiivista sijoittamista, mutta siinä sijoituspäätös tehdään aivan eri perustein eikä se sovellu aloittelijoille – eikä sen enempää pitkäjänteiseenkään säästämiseen eikä tässä artikkelissa ole kyse siitä.

Miten osakepoimintaa sitten tehdään?

Aktiivinen sijoittaja seuloo sijoitukseen sopivat yhtiöt oman sijoitussuunnitelmansa perusteella suuresta joukosta yrityksiä. Se, millä kriteereillä seulonta tapahtuu riippuu pitkälti siitä, millaisella strategialla haluaa sijoittaa – yhtiöitä on Helsingin pörssissäkin joka lähtöön. Usein yrityksiä luokitellaan esimerkiksi kasvuyhtiöiksi, laatuyhtiöiksi, osinkoyhtiöiksi vain muutamia mainitakseni. Jokaiselle yhtiötyypille on hieman omanlainen tunnusmerkistönsä. Helppona ja kärjistettynä esimerkkinä vaikkapa osinkotuottoa painottavalle sijoittajalle matalaa tai ei lainkaan osinkoa maksava kasvuyhtiö ei olisi optimaalinen sijoituskohde, sillä lähestymistapa on täysin erilainen.

Laatuyhtiöstrategiaa noudattavalle taas kasvuyhtiön tunnusmerkit eivät täytä oman sijoituskriteeristön vaatimuksia, sillä usein kasvuyhtiöt joutuvat voimakkaasti laajentamaan liiketoimintaansa lyhyen ajan kannattavuuden kärsiessä – kannattavuus taas on laatuyhtiösijoittajalle tärkeä kriteeri. Ideaalitilanteessa sijoituspäätös tehdään vasta, kun yrityksen liiketoimintamallista, liiketoiminnan riskeistä sekä osakkeen arvostustasoista on saatu riittävän hyvä käsitys sijoituspäätöksen tueksi. Ainakin jos mielii olevansa onnistunut sijoittaja pitkällä aikavälillä.

Tämähän kuulostaa ehkä aloittelijan korviin jo hieman monimutkaiselta – ja ehkä se aluksi voi sitä ollakin. Itse en ainakaan lähtenyt sijoittamaan läheskään näin määrätietoisesti, vaan sijoittamiseni perustui lopulta melko pitkälti fiilikseen ja tietysti innostukseen eikä sijoitussuunnitelmasta ollut tietoakaan vielä tässä vaiheessa. Sijoittamisen alkuhuumassa oli päästävä sijoittamaan rahansa edes johonkin, eikä kärsivällisyys (tai osaaminen) oikein tahtonut riittää kunnolliseen analyysiin. Onneksi kuitenkin luin analyytikkoraportteja sijoituskohteistani, joten jotain perustaa sijoituspäätöksille sentään oli.

Nordnetin aamukirje on varsin kätevä apu tavalliselle sijoittajalle. Aamukirje sisältää mm. talousuutisia, analyytikoiden osakeanalyyseja sekä artikkeleita, eikä se edes maksa mitään. Minulle näistä on ollut kovasti hyötyä sijoituspäätösteni tukena, sillä olen saanut sijoittamista aloitellessani hieman näkemystä siihen miten ammattilaiset sijoittamiseen suhtautuvat. Analyytikon näkökulma on hyvinkin paljon syväluotaavampi kuin pelkkä ”milloin se kurssi nousee” -tyyppinen ajattelu, johon itsekin liian helposti sorruin alkuvaiheessa. Analyytikot kaluavat yrityksen lattiasta kattoon ja tuntevat seuraamansa yrityksen liiketoiminnan läpikotaisin.

Säästä ja sijoita osakkeisiin Nordnetissa!

Mikäli suora osakesijoittaminen kiinnostaa, mutta kärsivällisyyttä puuttuu voi olla hyvä idea valita esimerkiksi jokin Helsingin pörssin isoimmista ja pitkäaikaisimmista yrityksistä ensimmäiseksi sijoitukseksi ja lähteä mukaan suhteellisen pienellä summalla. Osakeanalyysien lukeminen jostakin tutusta tai mielenkiintoisesta yrityksestä olisi itseasiassa aloittelevalle sijoittajalle loistava paikka hieman haistella, miten ammattilaiset sijoittamista lähestyvät ennen kuin laittaa omaa rahaa peliin.

  • Voit aluksi tutustua ja seurailla muutamia yrityksiä ja niiden taloustietoja vaikkapa Kauppalehden sivuilta.

Yleisimpiä sijoitusstrategioita

Strategioita, joihin useimmiten törmää ovat laatusijoittaminen, arvosijoittaminen, kasvusijoittaminen ja osinkosijoittaminen. Tässä lyhykäinen kuvaus kustakin:

  • Laatuyhtiösijoittamisessa painotetaan yhtiön taloudellista laatua, eli mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja tuloksentekokykyä
  • Arvosijoittaja puolestaan etsii osakkeita, joiden ”oikea” hinta on halvempi kuin yrityksen markkinahinta
  • Kasvuyhtiösijoittamisessa keskitytään poimimaan tulevaisuuden potentiaalia omaavia ja voimakkaasti kasvavia pienempiä yhtiöitä
  • Osinkosijoitusstrategiassa haetaan sijoitussalkulle pitkällä aikajänteellä kasvavaa kassavirtaa osingoista.

Ohessa vielä SalkunRakentajan hyvä podcast-jakso, jossa käsitellään edellä mainittuja teemoja!

Suora osakesijoittaminen – plussat ja miinukset

Suoran osakesijoittamisen etuja on ainakin omasta mielestäni juurikin se, että yksittäisen yrityksen seuraaminen on mielenkiintoisempaa kuin kuukausittainen säästäminen indeksirahastoon. Rahastosijoittaminen on järkevää ja teen sitä toki itsekin, mutta se on minulle sellaista ”peruskauraa” jota en liiemmin edes mieti. Suorilla osakesijoituksilla saan hommaan vähän lisämaustetta, kun välillä voi lukaista analyytikkoraportin tai osavuosikatsauksen yrityksestä, jonka osakkeita omistaa tai vaikka seurailla yritystä koskevaa uutisointia.

Miinuspuolena passiiviseen kuukausisäästämiseen nähden on kaupankäyntikulut. Kulut voivat olla mitä tahansa 1- 10 € väliltä per toimeksianto, joten suoria osakesijoituksia ei kannata ihan muutamalla kympillä lähteä tekemään – muutoin kaupankänytikulu voi vastata pahimmillaan useamman vuoden keskimääräistä pörssin vuosituottoa. Itse pyrin suorissa osakesijoituksissani pitämään kaupankäyntikulun maksimissaaon 0,5 %:ssa, eli 5 € kaupankäyntikululla en ostaisi osakkeita alle 1000 eurolla. Tästä syystä olen pitänyt pörssiin sijoittaessani pääpainoa rahastoissa ja ETF:issä, sillä tällä hetkellä säästökapasiteettini ei tahdo riittää järkevän osakepotin kerryttämiseen.

Kulujen minimointi onkin osakesijoittamisessa erittäin tärkeää pitkällä aikavälillä. Kymmenien vuosien aikajanalla vain yhdenkin prosentin erot kuluissa voivat merkitä kymmeniä tuhansia euroja, kun korkoa korolle -ilmiö pääsee vauhtiin.

Toinen miinuspuoli on suoran osakepoiminnan vaatima vaivannäkö. Jos ei ole valmis seuraamaan markkinoita ja valitsemiaan yrityksiä aktiivisesti, ei suora osakesijoittaminen ole paras vaihtoehto. Tällöin kannattaa harkita passiivista sijoittamista rahastoihin tai ETF:iin.

Miksi harkita suoraa osakesijoittamista?

Osakepoiminnan ideana on markkinatuottoa (eli indeksiin sijoittamalla saatavaa tuottoa) korkeampi tuotto. Eihän muuten olisi järkeä nähdä kaikkea tuota vaivaa, jos pelkästään indeksiin sijoittamalla pääsisi samaan tulokseen. Osakesijoittaja uskoo siis oman analyysinsa perusteella, että hänen poimimien yritysten osakkeet tulevat tulevaisuudessa tuottamaan yleistä markkinaa paremmin. Markkinatuoton päihittäminen ei ole helppoa, sillä markkinat ovat varsin tehokkaat, eli kaikki julkisesti saatavilla oleva tieto on jo useimmiten hinnoiteltuna osakkeen hintaan. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole. Muutenhan osakeanalyytikot tekisivät jotain muita töitä!