Sijoittaminen – miten aloitan? Osa 3 – Osakesijoittaminen

osakesijoittaminen Follow my blog with Bloglovin

Mitä suora osakesijoittaminen on käytännössä?

Suora osakesijoittaminen, tai osakepoiminta on aktiivista sijoittamista siinä mielessä, että suorat osakesijoitukset yksittäisiin yrityksiin vaativat kohtalaisesti perehtymistä sekä yrityksen liiketoimintaan että osakkeen arvostustasoihin – eli kuinka paljon osakkeesta joutuu maksamaan suhteessa sen tuloksentekokykyyn, kannattavuuteen, maksukykyyn yms. Tämä on ns. fundamenttisijoittamista – yrityksen taloudelliset numerot sekä tulevaisuudennäkymät luovat perustan sijoituspäätökselle. Toki trendikäs osaketreidaus on myös (äärimmäisen) aktiivista sijoittamista, mutta siinä sijoituspäätös tehdään aivan eri perustein eikä se sovellu aloittelijoille – eikä sen enempää pitkäjänteiseenkään säästämiseen eikä tässä artikkelissa ole kyse siitä.

Miten osakepoimintaa sitten tehdään?

Aktiivinen sijoittaja seuloo sijoitukseen sopivat yhtiöt oman sijoitussuunnitelmansa perusteella suuresta joukosta yrityksiä. Se, millä kriteereillä seulonta tapahtuu riippuu pitkälti siitä, millaisella strategialla haluaa sijoittaa – yhtiöitä on Helsingin pörssissäkin joka lähtöön. Usein yrityksiä luokitellaan esimerkiksi kasvuyhtiöiksi, laatuyhtiöiksi, osinkoyhtiöiksi vain muutamia mainitakseni. Jokaiselle yhtiötyypille on hieman omanlainen tunnusmerkistönsä. Helppona ja kärjistettynä esimerkkinä vaikkapa osinkotuottoa painottavalle sijoittajalle matalaa tai ei lainkaan osinkoa maksava kasvuyhtiö ei olisi optimaalinen sijoituskohde, sillä lähestymistapa on täysin erilainen.

Laatuyhtiöstrategiaa noudattavalle taas kasvuyhtiön tunnusmerkit eivät täytä oman sijoituskriteeristön vaatimuksia, sillä usein kasvuyhtiöt joutuvat voimakkaasti laajentamaan liiketoimintaansa lyhyen ajan kannattavuuden kärsiessä – kannattavuus taas on laatuyhtiösijoittajalle tärkeä kriteeri. Ideaalitilanteessa sijoituspäätös tehdään vasta, kun yrityksen liiketoimintamallista, liiketoiminnan riskeistä sekä osakkeen arvostustasoista on saatu riittävän hyvä käsitys sijoituspäätöksen tueksi. Ainakin jos mielii olevansa onnistunut sijoittaja pitkällä aikavälillä.

Tämähän kuulostaa ehkä aloittelijan korviin jo hieman monimutkaiselta – ja ehkä se aluksi voi sitä ollakin. Itse en ainakaan lähtenyt sijoittamaan läheskään näin määrätietoisesti, vaan sijoittamiseni perustui lopulta melko pitkälti fiilikseen ja tietysti innostukseen eikä sijoitussuunnitelmasta ollut tietoakaan vielä tässä vaiheessa. Sijoittamisen alkuhuumassa oli päästävä sijoittamaan rahansa edes johonkin, eikä kärsivällisyys (tai osaaminen) oikein tahtonut riittää kunnolliseen analyysiin. Onneksi kuitenkin luin analyytikkoraportteja sijoituskohteistani, joten jotain perustaa sijoituspäätöksille sentään oli.

Nordnetin aamukirje on varsin kätevä apu tavalliselle sijoittajalle. Aamukirje sisältää mm. talousuutisia, analyytikoiden osakeanalyyseja sekä artikkeleita, eikä se edes maksa mitään. Minulle näistä on ollut kovasti hyötyä sijoituspäätösteni tukena, sillä olen saanut sijoittamista aloitellessani hieman näkemystä siihen miten ammattilaiset sijoittamiseen suhtautuvat. Analyytikon näkökulma on hyvinkin paljon syväluotaavampi kuin pelkkä ”milloin se kurssi nousee” -tyyppinen ajattelu, johon itsekin liian helposti sorruin alkuvaiheessa. Analyytikot kaluavat yrityksen lattiasta kattoon ja tuntevat seuraamansa yrityksen liiketoiminnan läpikotaisin.

Säästä ja sijoita osakkeisiin Nordnetissa!

Mikäli suora osakesijoittaminen kiinnostaa, mutta kärsivällisyyttä puuttuu voi olla hyvä idea valita esimerkiksi jokin Helsingin pörssin isoimmista ja pitkäaikaisimmista yrityksistä ensimmäiseksi sijoitukseksi ja lähteä mukaan suhteellisen pienellä summalla. Osakeanalyysien lukeminen jostakin tutusta tai mielenkiintoisesta yrityksestä olisi itseasiassa aloittelevalle sijoittajalle loistava paikka hieman haistella, miten ammattilaiset sijoittamista lähestyvät ennen kuin laittaa omaa rahaa peliin.

  • Voit aluksi tutustua ja seurailla muutamia yrityksiä ja niiden taloustietoja vaikkapa Kauppalehden sivuilta.

Yleisimpiä sijoitusstrategioita

Strategioita, joihin useimmiten törmää ovat laatusijoittaminen, arvosijoittaminen, kasvusijoittaminen ja osinkosijoittaminen. Tässä lyhykäinen kuvaus kustakin:

  • Laatuyhtiösijoittamisessa painotetaan yhtiön taloudellista laatua, eli mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja tuloksentekokykyä
  • Arvosijoittaja puolestaan etsii osakkeita, joiden ”oikea” hinta on halvempi kuin yrityksen markkinahinta
  • Kasvuyhtiösijoittamisessa keskitytään poimimaan tulevaisuuden potentiaalia omaavia ja voimakkaasti kasvavia pienempiä yhtiöitä
  • Osinkosijoitusstrategiassa haetaan sijoitussalkulle pitkällä aikajänteellä kasvavaa kassavirtaa osingoista.

Ohessa vielä SalkunRakentajan hyvä podcast-jakso, jossa käsitellään edellä mainittuja teemoja!

Suora osakesijoittaminen – plussat ja miinukset

Suoran osakesijoittamisen etuja on ainakin omasta mielestäni juurikin se, että yksittäisen yrityksen seuraaminen on mielenkiintoisempaa kuin kuukausittainen säästäminen indeksirahastoon. Rahastosijoittaminen on järkevää ja teen sitä toki itsekin, mutta se on minulle sellaista ”peruskauraa” jota en liiemmin edes mieti. Suorilla osakesijoituksilla saan hommaan vähän lisämaustetta, kun välillä voi lukaista analyytikkoraportin tai osavuosikatsauksen yrityksestä, jonka osakkeita omistaa tai vaikka seurailla yritystä koskevaa uutisointia.

Miinuspuolena passiiviseen kuukausisäästämiseen nähden on kaupankäyntikulut. Kulut voivat olla mitä tahansa 1- 10 € väliltä per toimeksianto, joten suoria osakesijoituksia ei kannata ihan muutamalla kympillä lähteä tekemään – muutoin kaupankänytikulu voi vastata pahimmillaan useamman vuoden keskimääräistä pörssin vuosituottoa. Itse pyrin suorissa osakesijoituksissani pitämään kaupankäyntikulun maksimissaaon 0,5 %:ssa, eli 5 € kaupankäyntikululla en ostaisi osakkeita alle 1000 eurolla. Tästä syystä olen pitänyt pörssiin sijoittaessani pääpainoa rahastoissa ja ETF:issä, sillä tällä hetkellä säästökapasiteettini ei tahdo riittää järkevän osakepotin kerryttämiseen.

Kulujen minimointi onkin osakesijoittamisessa erittäin tärkeää pitkällä aikavälillä. Kymmenien vuosien aikajanalla vain yhdenkin prosentin erot kuluissa voivat merkitä kymmeniä tuhansia euroja, kun korkoa korolle -ilmiö pääsee vauhtiin.

Toinen miinuspuoli on suoran osakepoiminnan vaatima vaivannäkö. Jos ei ole valmis seuraamaan markkinoita ja valitsemiaan yrityksiä aktiivisesti, ei suora osakesijoittaminen ole paras vaihtoehto. Tällöin kannattaa harkita passiivista sijoittamista rahastoihin tai ETF:iin.

Miksi harkita suoraa osakesijoittamista?

Osakepoiminnan ideana on markkinatuottoa (eli indeksiin sijoittamalla saatavaa tuottoa) korkeampi tuotto. Eihän muuten olisi järkeä nähdä kaikkea tuota vaivaa, jos pelkästään indeksiin sijoittamalla pääsisi samaan tulokseen. Osakesijoittaja uskoo siis oman analyysinsa perusteella, että hänen poimimien yritysten osakkeet tulevat tulevaisuudessa tuottamaan yleistä markkinaa paremmin. Markkinatuoton päihittäminen ei ole helppoa, sillä markkinat ovat varsin tehokkaat, eli kaikki julkisesti saatavilla oleva tieto on jo useimmiten hinnoiteltuna osakkeen hintaan. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole. Muutenhan osakeanalyytikot tekisivät jotain muita töitä!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *