Sijoittaminen – miten aloitan? Osa 2 – Passiivinen sijoittaminen

Päivitetty 28.4.2020: korjattu ETF-rahastoja koskevaa tekstiä ajankohtaiseksi kulujen osalta

Passiivinen sijoittaminen
Indeksirahasto
ETF
Sijoittaminen
Miten aloittaa sijoittaminen
Säästäminen

Artikkelin toisessa osassa päästään vihdoinkin itse asiaan eli sijoittamiseen. Aloitetaanpa puhumalla hieman passiivisesta sijoittamisesta!

Mitä on passiivinen sijoittaminen?

Nimensä mukaisesti passiivinen sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoituspäätöksiä ja sijoitussalkun sisältöä ei veivata jatkuvasti ostamalla ja myymällä sijoituksia. Passiivinen sijoittaminen on kuukaudesta toiseen jatkuvaa pitkäjänteistä säästämistä. Passiivinen sijoittaja ei myöskään ota näkemystä siihen, mikä yritys tulee menestymään jatkossa parhaiten vaan hän sijoittaa rahansa säännöllisesti isompaan koriin (rahastoon tai ETF:ään), joka koostuu monesta yrityksestä, toimialasta tai omaisuusluokasta.

Passiivinen sijoittaminen hoituu käytännössä helpoiten juurikin indeksirahastojen ja ETF:ien kautta. Rahastojen ja ETF:ien kautta saa automaattisesti myös hyvän yritystason hajautuksen sijoituksellesi, sillä väkisinkin osakerahastoon sijoitettaessa rahat jakautuvat vähintään kymmeneen, joskus kymmeniin tai satoihin eri yrityksiin eri toimialoille. Ostamalla eri maanosiin keskittyviä rahastoja tai ETF:iä hajautuksen saa muutamalla sijoituskohteella jo hyvin laajaksi. Lue sijoitusten hajauttamisesta lisää täältä!

Mikä on osakeindeksirahasto?

Yksinkertaisuudessaan osakeindeksirahasto on tietyllä perusteella valittu joukko osakkeita joiden tuottoa indeksi pyrkii seuraamaan. Indeksin nimestä selviää lyhennetyssä muodossa varsin paljon tietoa, vaikkei äkkiseltään uskoisi. Otetaan esimerkiksi OMXH25-indeksi:

OMX Ab on Pohjoismaissa toimiva pörssejä hallinnoiva yhtiö

H tulee sanasta Helsinki

Ja 25 tarkoittaa sitä, että indeksi seuraa 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta. Indeksin on koostettu siten, että kunkin yhtiön painoarvo on rajoitettu 10 %:iin. Indeksin koostumus tarkistetaan aika-ajoin ja sitä muutetaan tarvittaessa indeksille määriteltyjen sääntöjen perusteella – esimerkiksi tässä jos jonkin yrityksen vaihto vähenee niin paljon että se tippuu pois listalta ja tilalle nostetaan seuraavaksi vaihdetuin.

Muita yleisiä indeksejä ovat esimerkiksi DAX (Saksan pörssin yleisindeksi) tai STOXX Europe 600 (Euroalueen 600 suurinta yritystä seuraava osakeindeksi).

Mikä ihme on ETF?

ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund, pörssilistattu rahasto. Käytetään tässä esimerkkinä varsin yleistä S&P500 ETF -rahastoa.

S&P500 ETF on S&P Dow Jones Indices -yhtiön ylläpitämä, 500 markkina-arvoltaan suurimpaan yhdysvaltalaisyhtiöön sijoittava ETF-rahasto eli indeksirahasto, jolla voi käydä kauppaa pörssissä kuten osakkeella.

Mikä ero on indeksirahastolla ja osakeindeksiin sijoittavalla ETF:llä?

Käytännössä erot ovat oikeastaan lähinnä teknisiä. Indeksi- ja ETF-rahaston arvo muodostuu hieman eri tavoilla johtuen siitä, että indeksi jo määritelmällisestikin seuraa jotakin tiettyä indeksiä, kun taas ETF-rahasto voi sisällöltään olla jotain muutakin kuin indeksiä seuraava. Tavallista rahastoa ostaessa toimeksiannot toteutuvat hieman viiveellä, tyypillisesti muutamassa pankkipäivässä. Sen sijaan ETF-tuotteilla voi käydä kauppaa reaaliajassa pörssin aukioloaikana ja osuuksia voi ostaa vain kappalemäärinä, hyvin samaan tapaan kuin osakkeita. Yhden ETF-osuuden hinta on minimisumma, jolla kyseiseen ETF:ään voi sijoittaa. OMXH25-indeksiin sen sijaan voi sijoittaa (ainakin Nordnetissä) kuukausisäästöohjelmalla niinkin pienellä summalla kuin 15 €/kk.

Ohessa vielä hyvä Sijoittaja.fi:n artikkeli indeksirahaston ja ETF-rahaston eroista.

Mitä eroa on indeksirahastolla ja ETF:llä?

Kiinnitä erityistä huomiota kuluihin!

Passiivisen rahasto- / ETF-sijoittamisen merkittävimpiä etuja onkin sen helppous ja mahdollisuus päästä sijoituksiin kiinni huomattavasti pienemmällä aloitussummalla verrattuna esimerkiksi suoraan osakkeisiin sijoitettaessa.

Nordnet ilmoitti blogissaan 27.4.2020 alkavansa periä ETF-kuukausisäästämisestä 2,5 € suuruista kuukausipalkkiota kesäkuusta 2020 alkaen. Mutta eihän 2,5/kk ole paljon?

Absoluuttisena rahasummana se ei olekaan. Mutta jos asiaa miettii hieman pidemmälle, huomataan ettei pienemmillä summilla (esim 50 €/kk) kannata ETF:iin enää kuukausisäästää. Syy tulee vastaan siinä, että 2,5 €/kk kuukausimaksulla sijoittamisen kuluksi muodostuu 5 %, joka on passiivisesta sijoittamisesta aikamoinen veloitus.

Noh, eihän viisi prosenttiakaan vielä kuulosta pahalta? Kyllä se itseasiassa kuulostaa. Jos pörssin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto-odotus on 7 % vuodessa, 5 % kuukausisäästämisen kuluilla menetät reilut 70 % sinulle kuuluvasta tuotosta kuluihin. Itse en esimerkiksi tuolla uudella kuukausimaksulla näe kannattavana jatkaa ETF:iin kuukausisäästämistä enää toukokuun jälkeen. Omassa säästöohjelmassani olen säästänyt n. 250 €/kk S&P500 ETF:ään, mutta mielestäni jopa tuo n. prosentiksi muodostuva kuukausittainen kulu on pitkällä aikavälillä liikaa. Oma mielipiteeni on, etten sijoittaisi ETF:iin tässä tapauksessa alle 500 €/kk.

Kuluongelman kiertämiseksi on kuitenkin olemassa muutama vaihtoehto:

1) Jos mahdollista, kasvata säästösummaasi niin, ettei kuukausimaksu kasva prosentuaalisesti liian suureksi. Tämä voi tietenkin olla helpommin sanottu kuin tehty.

2) Kerää rahaa tilille, josta sitten siirrät rahaa ajoittain (esim. neljä kertaa vuodessa automaattisesti) kuukausisäästöohelmaan ja sijoita suurempi summa kerralla. Kuukausisäästösopimus ei veloita maksua niiltä kuukausilta, joilta säästötoimeksiantoja ei tehdä.

3) Kuukausisäästä vain indeksirahastoihin. Näissä tästä!

Lue myös: Martin Paasin kirjoitus kulujen merkityksestä sijoittamisessa.


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *